Mikä on parsek?
Mikä on parsek?
Tähtitieteilijät mittaavat tähtien etäisyyksiä parsekeissa. Kuulostaa scifiltä – ja scifissä se onkin kuuluisasti sotkettu.
Alle kahdessatoista parsekissa
Tähtien sodassa Han Solo kehuskelee, että hänen aluksensa lensi Kesselin reitin ”alle kahdessatoista parsekissa”. Kuulostaa ennätysajalta, mutta se on kuin kehuisit ajaneesi Tampereelle alle 200 kilometrissä.
Fanit moittivat Lucasta tästä pitkään. Vuoden 2018 Solo-elokuva pelasti lopulta tilanteen: Han lensi vaarallista oikotietä, joten hän todella kehuskeli reitin lyhyydellä.
Kokeile itse
Ojenna käsi, nosta peukalo pystyyn ja katso sitä vuorotellen kummallakin silmällä. Peukalo hyppii kaukaisempien asioiden edessä. Kun tuot sen lähemmäs kasvoja, se hyppii enemmän. Tätä siirtymää kutsutaan parallaksiksi.
Tähtien parallaksi
Tähtien kanssa on samoin, mutta silmien sijaan meillä on Maa ratansa vastakkaisilla puolilla. Puolessa vuodessa Maa siirtyy 300 miljoonaa kilometriä, ja lähellä oleva tähti siirtyy hieman kaukaisempien edessä. Mitä lähempänä, sitä enemmän.
Miksei kukaan nähnyt sitä aiemmin?
Siirtymä on niin pieni, että tähtitieteilijät etsivät sitä turhaan yli kaksituhatta vuotta. Ensimmäisenä sen mittasi vasta Friedrich Bessel vuonna 1838 tähdestä 61 Cygni: parallaksi eli puolet siirtymästä oli alle kolmasosa kaarisekunnista.
Tycho Brahe ei löytänyt siirtymää ja päätteli, että Maa pysyy paikallaan. Hän ei arvannut, kuinka hirvittävän kaukana tähdet ovat.
Kuinka pieni on kaarisekunti?
Aste jakautuu 60 kaariminuuttiin ja minuutti 60 kaarisekuntiin – aivan kuten leveysasteissa. Yksi sekunti on siis 1/3 600 astetta. Niin pienenä näet euron kolikon noin 5 kilometrin päästä.
Mistä parsek on peräisin
Tähtitieteilijät ottavat vain puolet siirtymästä: kulman, jossa tähdestä näkyy Maan ja Auringon välinen etäisyys. Kun se on tasan yksi kaarisekunti, tähti on 1 parsekin päässä. Siitä nimi: parallaksi + sekunti.
Montako kilometriä se on?
Yksi parsek on noin 31 biljoonaa km, eli 3,26 valovuotta. Lähinkin tähti, Proxima Centauri, on parsekia kauempana: 1,3 parsekin päässä. Kulmaksi tulee siksi vain 0,77 kaarisekuntia.
Miksi tähtitieteilijät käyttävät parsekeja?
Koska tähtien etäisyydet selvitetään juuri näin: mittaamalla kulmia ja parallakseja – se on heidän arkityötään. Sekunteina mitatusta kulmasta saa etäisyyden parsekeina ilmaiseksi: yksi jaettuna kulmalla. Kulma 0,5 sekuntia tarkoittaa 2 parsekia.
Eli mikä on parsek?
Etäisyys, josta Maa ja Aurinko näkyvät vain yhden kaarisekunnin päässä toisistaan. Noin 3,26 valovuotta. Ja Han Solo mittasi sillä reitin pituutta, ei aikaa.
Gaia-luotain mittasi näin noin puolentoista miljardin tähden etäisyydet. Kirkkaimpien tähtien siirtymän se erottaa yhtä tarkasti kuin jos näkisit ihmisen hiuksen paksuuden 500 kilometrin päästä.