Tarinat

Miksi kesällä on lämmin ja talvella kylmä?

Miksi kesällä on lämmin ja talvella kylmä?

Tai miksi meillä on vuodenajat?

Johtuuko se vaihtelevasta etäisyydestä Aurinkoon?

Maa ei kierrä Aurinkoa ympyrää pitkin vaan ellipsiä. Välillä se on lähempänä Aurinkoa, välillä kauempana. Onko meillä siis kesä silloin, kun Maa on lähimpänä Aurinkoa?

Todellinen rata on melkein ympyrä

Ellipsi, jota pitkin Maa kiertää, on vain vähän soikea – silmämääräisesti melkein ympyrä. Lähimpänä Aurinkoa Maa on tammikuun alussa, pohjoisen talven keskellä, ja kauimpana heinäkuun alussa.

Etäisyys ei voi olla syy

Näin pieni ero ei riitä aiheuttamaan vuodenaikoja. Lisäksi kesä olisi silloin koko maapallolla yhtä aikaa. Mutta kun meillä on kesä, eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi.

Miksi etelämpänä on lämpimämpää?

Mitä lähempänä päiväntasaajaa, sitä lämpimämpää on keskimäärin. Vuoden keskilämpötila on Keski-Euroopassa noin 8 °C, päiväntasaajalla noin 27 °C.

Merkitystä on sillä, missä kulmassa valo osuu

Valaise taskulampulla pöytää ensin suoraan ylhäältä, sitten vinosti. Vinosti sama valo leviää suuremmalle alalle – läikkä on isompi mutta himmeämpi. Auringonpaiste toimii samoin: se lämmittää eniten, kun Aurinko on suoraan pään yläpuolella.

Montako sädettä osuu?

Kun säteet osuvat kohtisuoraan, niitä osuu samankokoiselle maa-alalle enemmän kuin vinosti osuessaan. Siksi aurinkopaneelit käännetään kohti Aurinkoa.

Ja nyt pyöreällä Maalla

Maa on pyöreä, joten säteet osuvat joka paikkaan eri kulmassa. Keski-Eurooppaa etelämpänä ne osuvat jyrkemmin, ja samankokoiselle alalle niitä tulee enemmän. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vinommin ja sitä vähemmän. Ja mitä enemmän säteitä osuu, sitä lämpimämpää on.

Tämä ei vielä selitä vuodenaikoja

Säteiden tulokulma selittää, miksi etelässä on lämpimämpää. Mutta miksi meillä kesä ja talvi vuorottelevat? Joulukuussa ja kesäkuussahan säteet osuvat samassa kulmassa. Vai osuvatko?

Kaikki johtuu Maan akselin kallistuksesta

Tähän asti olemme piirtäneet Maan akselin väärin – pystysuoraan. Todellisuudessa se ei ole kohtisuorassa Maan ratatasoon nähden vaan kallellaan 23,4°. Ja se osoittaa koko ajan samaan suuntaan, kohti Pohjantähteä.

Siksi kesä ja talvi vuorottelevat

Joulukuussa pohjoinen pallonpuolisko on kallistunut poispäin Auringosta, ja säteet osuvat meille vinosti. Kesäkuussa se on kallistunut kohti Aurinkoa – säteet osuvat jyrkemmin, ja Keski-Euroopassa samalle alalle niitä tulee kolme kertaa enemmän. Eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne on päinvastainen, ja siksi siellä on kesä joulukuussa.

Lisäksi kesäpäivät ovat pidempiä

Kun pohjoinen on kallistunut kohti Aurinkoa, olemme Maan jokaisella pyörähdyksellä pidempään valoisalla puolella. Keski-Euroopassa Aurinko on kesäkuussa taivaalla noin 16 tuntia, joulukuussa vain noin 8.

Entä päiväntasaajalla?

Siellä säteet osuvat ympäri vuoden suunnilleen yhtä jyrkästi, ja päivä kestää aina noin 12 tuntia. Siellä ei ole kesää ja talvea sellaisina kuin me ne tunnemme – sadekausi ja kuiva kausi vuorottelevat.

Arvoitus ratkaistu!

Kesän ja talven aiheuttaa Maan kallellaan oleva akseli, ei etäisyys Aurinkoon. Kesällä Aurinko paistaa meille korkeammalta ja pidempään, talvella matalalta ja lyhyesti.

Kauimpana Auringosta Maa on heinäkuun alussa – pohjoisen kesän keskellä. Jos syy olisi etäisyys, meillä olisi talvi heinäkuussa.