✖

Suoran normaalivektori

Suoran p normaalivektori on vektori, joka on kohtisuorassa suoraa p vastaan ja jonka koordinaatit saadaan suoran yleisestä yhtälöstä.

Johdanto

Meillä on suora p, joka kulkee pisteiden A = (0, 1), B = (2, 5) kautta. Suora on funktion y = 2x + 1 kuvaaja, joten suoran yleinen yhtälö on −2x + y − 1 = 0. Kuva:

Suora p

Yleinen yhtälö on muotoa ax + by + c = 0, joten yhtälölle −2x + y − 1 = 0 pätee a = −2, b = 1, c = −1. Mikä on kertoimien a, b geometrinen merkitys? Piirretään kuvaan ihan huvikseen vektori u¯=(a,b), eli vektori u¯=(−2,1):

Suora p ja vektori \vec{\mathbf{u}} = \left(-2, 1\right)

Näemme melko selvästi, että tämä vektori on kohtisuorassa suoraa p vastaan. Se ei ole sattumaa: jos otamme minkä tahansa suoran yleisen yhtälön ax + by + c = 0, vektori (a, b) on kohtisuorassa tätä suoraa vastaan. Tällaista vektoria sanotaan suoran p normaalivektoriksi.

Normaalivektorin ominaisuudet

Vektorien pistetulon ominaisuuksista tiedämme, että kahden vektorin pistetulo on nolla, jos ja vain jos vektorit ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Koska suoran p suuntavektori on yhdensuuntainen suoran p kanssa, se tarkoittaa, että mikä tahansa suoran p suuntavektori on kohtisuorassa normaalivektoria vastaan. Jos lasketaan suuntavektori janasta AB→, saadaan vektori

v¯=B−A=(2,5)−(0,1)=(2,4)

Piirrettynä kuvaan:

Normaalivektori \vec{\mathbf{u}} on kohtisuorassa suuntavektoria \vec{\mathbf{v}} vastaan

Kun leikimme hetken kahden vektorin pistetulolla, joka määriteltiin muistutukseksi näin

(u1,u2)⋅(v1,v2)=u1⋅v1+u2⋅v2,

huomaamme, että kun a, b ovat reaalilukuja, vektorien (a, b) ja (−b, a) sekä vektorien (a, b) ja (b, −a) pistetuloksi tulee aina nolla:

(a,b)⋅(−b,a)=a⋅(−b)+b⋅a=0(a,b)⋅(b,−a)=a⋅b−b⋅a=0

Palataan nyt suoraan p, joka on annettu yleisellä yhtälöllä ax + by + c = 0, ja normaalivektoriin (a, b), joka on kohtisuorassa tätä suoraa vastaan. Mutta odotapa! Edellisen ominaisuuden perusteella tiedämme, että vektoreiden (−b, a) ja (b, −a) pistetulo normaalivektorin kanssa on nolla, joten vektoreiden (−b, a) ja (b, −a) täytyy olla kohtisuorassa normaalivektoria vastaan! Ja koska normaalivektori on kohtisuorassa suoraa vastaan, normaalivektoria vastaan kohtisuoran vektorin täytyy olla yhdensuuntainen alkuperäisen suoran p kanssa! Aivan huikeaa!

Voimme piirtää kuvaan vektorit v¯1=(−b,a) ja v¯2=(b,−a). Suoran yleinen yhtälö on −2x + y − 1 = 0, joten sijoittamalla saamme vihreät vektorit v¯1=(−1,−2) ja v¯2=(1,2):

Kaksi uutta suuntavektoria \vec{\mathbf{v}}_1, \vec{\mathbf{v}}_2

Suoran yleisen yhtälön määrittäminen normaalivektorin ja pisteen avulla

Tiedämme jo, että suoran yleisen yhtälön voi melko helposti ilmaista parametriyhtälöstä. Jos tunnemme normaalivektorin n¯, voimme myös määrittää yleisen yhtälön helposti. Olkoon siis piste A = (5, 13), jonka kautta suora p kulkee, ja sen normaalivektori n¯=(4,−6). Suoran p yleinen yhtälö on ax + by + c = 0, ja normaalivektorin määritelmästä voimme heti päätellä kertoimet a, b, jotka ovat a = 4, b = −6, eli normaalivektorin koordinaatit. Suoran yleinen yhtälö on muotoa

4x−6y+c=0

Jäljelle jää laskea kerroin c. Tämän suoraa p kuvaavan yhtälön täytyy päteä kaikille pisteille, jotka ovat suoralla p. Se tarkoittaa, että kun x:n ja y:n paikalle sijoitetaan suoralla p olevan pisteen koordinaatit, yhtälön täytyy päteä. Riittää siis sijoittaa piste A, jonka kautta suora p varmasti kulkee. Pisteen A koordinaatit ovat A = (5, 13), joten yhtälöön 4x − 6y + c = 0 sijoitetaan x = 5, y = 13:

4⋅5−6⋅13+c=020−78+c=0c=78−20c=58

Suoran p koko yleinen yhtälö on siis

4x−6y+58=0.

Suoran p kaksi suuntavektoria ovat u¯1=(6,4) ja u¯2=(−6,−4).

Suora ja sen vihreät suuntavektorit \vec{\mathbf{u}}_1, \vec{\mathbf{u}}_2 sekä sininen normaalivektori \vec{\mathbf{n}}

Luvut: Suoran parametriesitys, Suoran yleinen yhtälö, Suoran normaalivektori, Suoran yhtälön ratkaistu muoto, Suoran yhtälö avaruudessa