Tieteellinen merkintätapa – laskuri
Tieteellinen merkintätapa sopii lukuihin, joissa nollien määrä muuten hukuttaisi lukijan. Kun matkaksi Kuuhun kirjoitetaan 384 400 000 metrin sijaan 3,844 · 108 m, luvun suuruusluokka näkyy heti.
Toiseen suuntaan tieteellisestä merkintätavasta takaisin tavalliseksi luvuksi pääset kirjoittamalla mantissan ja eksponentin. Maan etäisyys Auringosta 1,496 · 108 km on siis 149 600 000 km.
Hyvin suuret luvut (1015 ja suuremmat) ja hyvin pienet luvut (alle 10−6) laskuri kirjoittaa joka tapauksessa kymmenpotenssin avulla, koska nollien joukossa ei muuten pysyisi kärryillä.
Näin se lasketaan
Luku esitetään tulona
missä a on luku, jonka desimaalipilkun edessä on vain yksi nollasta poikkeava numero, ja n on kokonaisluku, kymmenen potenssin eksponentti. Suurilla luvuilla n on positiivinen, ja nollan ja ykkösen väliin jäävillä pienillä luvuilla negatiivinen.
Desimaalipilkkua siirretään niin kauan, että sen eteen jää vain yksi nollasta poikkeava numero. Eksponentti n kertoo, montako paikkaa ja mihin suuntaan pilkkua siirrettiin. Luvun 384 400 000 pilkku on lopussa, ja se siirretään kahdeksan paikkaa vasemmalle:
Pienessä luvussa pilkku siirtyy oikealle ja eksponentti on negatiivinen: 0,00052 = 5,2 · 10−4. Eksponentti on muuten luvun |x| kymmenkantaisen logaritmin kokonaisosa, ja laskurikin laskee sen siten.
Luvut: Toisen asteen yhtälö – laskuri, Ensimmäisen asteen yhtälö – laskuri, Yhtälöpari – laskuri, Kahden pisteen välinen etäisyys – laskuri, Janan keskipiste – laskuri, Suoran yhtälö kahden pisteen kautta – laskuri, Pyöristäminen – laskuri, Tieteellinen merkintätapa – laskuri, Sekaluku ja murtoluku – laskuri
