Epätransitiiviset nopat
Kuvittele, että sinulla on kolme kuusisivuista noppaa, joissa on mitkä tahansa luvut. Voiko käydä niin, että nopalla A tulee useammin suurempi luku kuin nopalla B, nopalla B tulee useammin suurempi luku kuin nopalla C ja nopalla C tulee useammin suurempi luku kuin nopalla A?
Transitiivisuus
Transitiivisuus on käsite binäärirelaatioista. Sanomme, että relaatio R joukossa M on transitiivinen, jos kaikilla a, b, c ∈ M pätee, että jos (a, b) ∈ R ja samalla (b, c) ∈ R, niin myös (a, c) kuuluu relaatioon R.
Tarina fysiikastaMiksi kovimmat pakkaset ovat tammikuussa, vaikka lyhin päivä on joulukuussa?
Noppien tapauksessa meillä voisi olla relaatio ”olla parempi noppa” siinä mielessä, että noppa A on parempi kuin noppa B, jos nopalla A tulee useammin suurempi luku kuin nopalla B. Silloin transitiivisuus näyttää tältä: jos noppa A on parempi kuin noppa B ja samalla noppa B on parempi kuin noppa C, niin myös noppa A:n on oltava parempi kuin noppa C. Onko se totta?
Yritämme löytää vastaesimerkin eli sellaiset kolme noppaa, jotka ovat syklisesti toisiaan parempia. Noppa A on parempi kuin noppa B, noppa B on parempi kuin noppa C ja noppa C on parempi kuin noppa A. Otamme huomioon aina vain kuusitahkoiset nopat.
Esimerkki
Esimerkkinä ovat nämä kolme noppaa:
- A: 2, 2, 4, 4, 9, 9,
- B: 1, 1, 6, 6, 8, 8,
- C: 3, 3, 5, 5, 7, 7.
Mikä on todennäköisyys, että nopalla A tulee suurempi luku kuin nopalla B? Eri pareja, joina nopat voivat tulla, on yhteensä 36. Jos nopalla B tulee ensimmäinen ykkönen, nopalla A tulee aina suurempi luku. Eli meillä on 6 paria, joissa nopalla A tulee suurempi luku. Jos nopalla B tulee toinen ykkönen, meillä on toiset 6 paria, joissa nopalla A tulee suurempi luku. Jos tulee jompikumpi kuutosista, nopalla A on tultava jompikumpi yhdeksiköistä. Se on vielä 4 mahdollisuutta. Jos tulee jompikumpi kahdeksikoista, nopalla A on tultava jompikumpi yhdeksiköistä. Taas 4 mahdollisuutta. Yhteensä meillä on 6 + 6 + 4 + 4 = 20 mahdollisuutta. Todennäköisyys, että nopalla A tulee suurempi luku, on siis 20/36 = 5/9, mikä on noin 56 %.
Nyt B vastaan C. Jos nopalla C tulee jokin kolmosista, nopalla B on tultava jokin kuutosista tai jokin kahdeksikoista. Se on yhteensä 2 · 4 = 8 mahdollisuutta. Jos tulee vitonen, nopalla B on taas tultava 6 tai 8, joten taas 8 mahdollisuutta. Jos tulee seitsemän, nopalla B on tultava kahdeksikko, 4 mahdollisuutta. Yhteensä 8 + 8 + 4 = 20. Todennäköisyys on taas 5/9.
Lopuksi C vastaan A. Jos nopalla A tulee kakkonen, kaikki C:n luvut ovat suurempia. Se on 12 mahdollisuutta. Jos tulee nelonen, nopalla C voi tulla 5 tai 7. Se on 8 mahdollisuutta. Jos tulee yhdeksän, meillä on huono tuuri. Yhteensä se tekee 12 + 8 = 20 mahdollisuutta, ja saamme taas todennäköisyyden 5/9.
Efronin nopat
Efronin nopat ovat toinen esimerkki noppasarjasta, joka ei ole transitiivinen relaation ”olla parempi noppa” suhteen. Niissä on tällaiset luvut:
- A: 4, 4, 4, 4, 0, 0,
- B: 3, 3, 3, 3, 3, 3,
- C: 6, 6, 2, 2, 2, 2,
- D: 5, 5, 5, 1, 1, 1.
Niillä pätee, että noppa voittaa seuraavan nopan aina todennäköisyydellä 2/3. Esimerkiksi kun nopalla A tulee nelonen, se voittaa nopan B. Kun tulee nolla, se häviää. Ja nopalla A tulee nelonen todennäköisyydellä 2/3. Samoin muille nopille.
Efronin nopista on olemassa myös muita muunnelmia. Sellaisia, joilla on sama keskiarvo yhdellä heitolla (esimerkiksi nopalla A tulee keskimäärin luku 8/3, kun taas C:llä keskiarvo on suurempi, 10/3) tai sellaisia, jotka jakavat keskenään kaikki positiiviset kokonaisluvut 1:stä 24:ään.
Lisälähteitä
Luvut: Kolmen oven ongelma, Syntymäpäiväparadoksi, Benfordin laki, Todennäköisyyspohjainen valehtelijan paradoksi, Solmioparadoksi, Simpsonin paradoksi, Lääketieteellinen paradoksi, Pietarin paradoksi, Epätransitiiviset nopat