Kompleksiluvut
Kompleksiluvut ovat reaalilukujen laajennus. Reaalilukujen joukossa voimme tehdä useimmat tavalliset laskutoimitukset, kuten yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun (nollalla jakoa lukuun ottamatta). Reaaliluvuista voi myös ottaa neliöjuuren, mutta vain ei-negatiivisista. Tämä on aukko, joka tulee vastaan esimerkiksi toisen asteen yhtälöä ratkaistessa, kun diskriminantti on negatiivinen. Kompleksiluvut paikkaavat tämän aukon.
Mikä kompleksiluku on
Tavallisista luvuista kompleksiluvut eroavat ennen kaikkea siinä, että niillä on kaksi osaa, reaaliosa ja imaginaariosa. Kompleksiluku on järjestetty lukupari (x, y), jossa luku x on reaaliosa ja luku y imaginaariosa. Jos reaaliosa on nolla, kyseessä on puhtaasti imaginaarinen kompleksiluku. Luvut x ja y ovat itse reaalilukuja.
Kompleksilukujen joukkoa merkitään isolla C-kirjaimella: ℂ.
Kompleksilukujen yhtäsuuruus: toisin kuin tavallisilla luvuilla, kompleksiluvuilla on kaksi komponenttia. Jotta kaksi kompleksilukua olisivat yhtä suuret, niiden täytyy olla yhtä suuret molemmissa komponenteissa. Nämä kompleksiluvut ovat siis keskenään erisuuret: (2, 3) ≠ (0, 3) ≠ (2, 0). Kompleksiluvut z1 = (1, 2) ja z2 = (1, 2) ovat yhtä suuret: z1 = z2.
Algebrallinen muoto ja imaginaariyksikkö
Kompleksiluvut kirjoitetaan useammin algebrallisessa muodossa, joka on seuraavanlainen. Kompleksiluvun (x, y) algebrallinen muoto on x + yi, jossa i on imaginaariyksikkö. Imaginaariyksikön neliölle pätee hyvin tärkeä yhtälö:
Tätä yhtälöä käytetään jatkossa usein yhdessä muiden potenssien kanssa. Korkeammat potenssit voi nimittäin laskea tavalliseen tapaan. Jos esimerkiksi haluamme sieventää lausekkeen i3, voimme potenssien laskusääntöjen mukaan kirjoittaa sen muotoon i2 · i. Tiedämme jo, että i2 on miinus yksi. Toista i-kirjainta ei voi enää hajottaa, joten saamme: i3 = −i.
Samoin luvulle i4. Sen voi kirjoittaa muotoon i2 · i2, jossa i2 = −1, joten saamme: −1 · − 1 = 1.
Siis i4 = 1. Tätä voimme hyödyntää, kun lasketaan vielä korkeampia imaginaariyksikön potensseja. Jos esimerkiksi lasketaan i7, voimme kirjoittaa sen muotoon i4 · i3. Tiedämme, että i4 = 1, joten saamme: 1 · i3. Ja tiedämme, että i3 = −i. Tulos on: 1 · (−i) = −i.
Yhteen- ja kertolasku
Kompleksilukuja voi laskea yhteen ja kertoa. Yhteenlaskussa kahden kompleksiluvun z1 ja z2 reaaliosat ja imaginaariosat lasketaan yhteen erikseen:
Esimerkki: z1 = 3 + 7i ja z2 = 5 + 8i. Summa on z1 + z2 = (3 + 5) + (7 + 8)i = 8 + 15i.
Kompleksilukujen tulo on jo hieman monimutkaisempi, mutta sen voi laskea auki tavallisena sulkujen kertomisena. Peruskaava on tämä:
Miten kaavaan päästiin? Kerrotaan z1 · z2 samalla tavalla kuin tavalliset sulut. Saamme:
Koska i2 = −1, saamme viimeisen termin sievennyksen jälkeen:
Nyt kokoamme yhteen termit ilman imaginaariyksikköä ja termit, joissa se on:
Esimerkki. Kerrotaan luvut 5 + 6i ja 4 + 7i. Saamme:
Vastaluku, käänteisluku ja liittoluku
-
Kompleksiluvun x + yi vastaluku on −x − yi. Kuten reaaliluvuilla, vastaluku saadaan kertomalla annettu kompleksiluku miinus ykkösellä. Esimerkki: luvun 2 + 7i vastaluku on −2 − 7i. Luvun −5 + 8i vastaluku on 5 − 8i jne.
-
Kompleksiluvun x + yi käänteisluku on
. Luvun 4 − 2i käänteisluku on siis . -
Luvun x + yi liittoluku on x − yi. Sitä merkitään yleensä viivalla luvun päällä:
, tai vaihtoehtoisesti tähdellä z*. Tämä on kompleksiluvun z liittoluku. Luvun 2 + 9i liittoluku on 2 − 9i.
Vähennyslasku ja jakolasku
Kun vastaluku ja käänteisluku on määritelty, voimme määritellä myös vähennys- ja jakolaskun. Kun haluamme vähentää kompleksiluvusta toisen, z1 − z2, lisäämme lukuun z1 luvun z2 vastaluvun. Käytännössä saamme yksinkertaisen kaavan:
Samoin jakolasku z1 / z2 muutetaan kertolaskuksi kertomalla z1 · z2′, jossa z2′ on luvun z2 käänteisluku.
Itseisarvo
Kompleksiluvun z itseisarvo lasketaan kaavalla:
(Neliöjuuren sisällä oleva toinen z on luvun z liittoluku.) Tämän kaavan merkitys näkyy hyvin kompleksilukujen geometrisessa esityksessä.
Jokaista kompleksilukua, jonka itseisarvo on yksi, kutsutaan yksikkökompleksiluvuksi. Esimerkkejä yksikkökompleksiluvuista: 1, i,
Itseisarvon ominaisuuksia:
- Kompleksiluvun itseisarvo on reaaliluku.
- |z| ≥ 0
- |z| = |−z| = |z*|, jossa z* on liittoluku.
Luvut: Kompleksiluvut, Kompleksilukujen geometrinen esitys, Kompleksiluvun napakoordinaattimuoto